rippileiri ja konfirmaatio

Ihan aluks pyydän anteeksi sitä, että tän postauksen tekemisessä kesti vähän liian kauan, ja sitä että kuvia on vain pari.
Ah, ripari. Ehdottomasti parhain leiri millä oon koskaan ollu. Niin mahtava kokemus oikeesti! Sehän kesti siis maanantaista lauantaihin. Jos olis mahdollista, menisin kyllä takas, koska mulla on niin ikävä sitä koko porukkaa. Ihan niinku yks riparilainen sano perjantai-iltana:"Maanantaina ja tiistaina ajattelin että haluan kottiin, mutta nyt mä en haluakaan lähteä kottiin". Chasing Cars muistuttaa mua riparista, ja se on omistettu kaikille 1.riparilaisille ja ihanille isosille
Sunnuntaina oli siis konfirmaatio, joka mua kyllä vähän jännitti. Loppujen lopuks se meni tosi hyvin, ja olihan se ehtoollisviini aika jännän makusta. Sunnuntai-iltana oli sit meriportailla jatkot. 
Lauantaista asti oon aatellu että haluun takas riparille. Ja mulla on ikävä kaikkia. Onneks välimatka ei oo niin pitkä etteikö vois tavata joskus jossain jonku/joittenki kans.
 (Jos on jotain kysyttävää riparista tai jostain muusta niin kysykää)
xoxo  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ennen kuin haukut, katso peiliin ja tarkista oletko itse täydellinen.